perjantai 5. joulukuuta 2008

Lentokonelukemista ja muita jouluvalmisteluja

Olen siis lähdössä kauas kokousmatkalle jo reilun viikon päästä. Parhaani mukaan pidän aisoissa jännäystä siitä, onko esitelmä valmis (lue: tulokset valmiit) siihen mennessä, ja muistanko ottaa mukaan kaikki viralliset paperit, jotka mahdollistavat juohevan pääsyn Amerikan Yhdysvaltoihin. Sinne on jotenkin yhtä ja samalla tavalla jännittävää matkustaa kuin Venäjälle, vaikka ei luulisi. Sitten tietysti on ajateltava järkevä / sopiva pukeutuminen samoin kuin lentokonelukemiset. Viimeinen asiakohta onkin vaikea. Suomenkielistä luettavaa on riitettävä sekä meno- että paluumatkalle. Kirjan on oltava mielellään kovakantinen muttei liian painava, präntin on oltava tarpeeksi suurta ja taiton sellainen, että tekstin näkee helpolla. Kirjan pitää tietenkin olla tarpeeksi paksu ja tarinan mukaansa tempaava. Korkeakirjallisuutta sen ei tarvitse olla. Tähän mennessä olen päätynyt valikoimaan Ilkka Remenksen Pyörre, Robert Holdstockin Alkumetsä (pitkästä aikaa) ja mahdollisesti joku scifi vielä kaupan päälle. Tai jätän scifin kotiin ja ostan kentältä jotain pokkareita lisäksi. Ilman kirjaa tuntuu olo kentällä ja koneessa alastomalta ja nälkäiseltä, turvattomalta. Mukana on oltava omavalintainen maailma, johon paeta jonottamista, odottamista, vieraita ihmisiä, matkustamisen epävarmuustekijöitä ja ahtautta.

Matkan vuoksi myös perheen jouluvalmistelut ovat etuajassa. En halua viettää joulunaluspäiviä kovin hektisissä merkeissä. Kortit odottavat enää postittamista (joulukortit ovat meidän perheessä iso juttu – suurten ja hajallaan olevien sukujen yhteydenpidossa vuosittainen lyhytkin kuulumisten kerronta ja lasten tarrakuvien vaihto auttavat putoamasta kokonaan kärryiltä siitä, mitä toisille kuuluu). Hirvenliha ja lakat ovat jo pakastimessa, samoin kaikki itse tehtävät joululeivonnaiset (lapset tosin ehtivät syödä piparit ennen joulua, mutta kuka niitä silloin jaksaisi syödäkään). Loput jouluun liittyvät ruoat saakin kaupasta. Siivoaminen ei ole meillä koskaan kovin tärkeässä roolissa, järjestellään sitten ennen aattoa vähän paikkoja. Lahjat on kaikki ostettu ja paketoitu ja piilotettu. Tiedän muuton jäljiltä missä ovat koristeet, kynttilät, pöytäliinat ja joululaulu-CD:t. Eiköhän se joulu siis tule oikeaan aikaan, vaikka perheen äiti karkaisikin noin viikoksi maailman toiselle puolelle.

2 kommenttia:

Ansku kirjoitti...

Hyvää matkaa. Minne päin Jenkkilää menet?
Ja wow jouluvalmistelujen suhteen. Olen hyvin vaikutettu... (Lue: kumpa meilläkin joskus)

Picea kirjoitti...

San Francisco on määränpää. Monet sanovat, että se on mukava kaupunki. Toivottavasti jää aikaa / energiaa katsella hiukan ympärilleenkin.