maanantai 16. helmikuuta 2009

Isolle perheelle iso auto

Perjantai meni metsässä. Puut olivat huurteessa, kuten tämänkertaisesta kuusikuvasta näkyy – kaunista, kylmää, hiljaista. Tutkimusaloillamme oli kohtuullisesti lunta, mikä on hyvä asia. Kokeet ovat siis käynnissä. Otin laitteista mittausdataa talteen ja tutkin miten kollegan aiemmin viikolla tekemä jäälinssi näkyy maastossa. Sen verran hyvin näkyy, että voisimme tehdä lähipäivinä lisää.

Ajelin metsään yllätysyllätys uudella autolla! Kyllähän me käytiin läpi muitakin vaihtoehtoja (ei vaihdeta autoa, vaan vuokrataan silloin kun olemme kaikki liikkeellä tai mennään julkisilla), mutta realiteetit kääntyivät auton vaihdon puolelle. On viime viikkoina katsasteltu erilaisia tila-autoja (niihin ei mahdu kuusi henkeä JA rattaat, sukset, mittalaitteet ja kuuden hengen tavarat – meidän perussettimme talviajossa), Volkkarin aivan ihana Caddy Maxi Life (liian kallis, niitä ei vielä saa käytettynä) sekä karsean vanhoja pikkubusseja (vaatisi asennetta ja remonttibudjetin). Siinä kävi niin, että puoliso ajoikin keskiviikkona pääkaupunkiseudun autokeitaisiin, ja sai hyvän tarjouksen entisestä volkkaristamme ja mukaansa ihanan, ison, vain muutaman vuoden vanhan volkkarin pikkubussin. Nyt mahtuu kyytiin omat ja naapurin lapset, ja yllin kyllin tavaraa. Maantieajossa kuin juna, vakaa ja luotettava, ja pienikin ihminen näkee korkealla istuessaan minne on menossa. Kaupunkiajossa hiukan kömpelö (en ole vielä kaatanut postilaatikkoja kun peruutan ulos pihasta), mutta kuka käskee ajaa kaupungissa. Yhdistetty kulutus on seitsemän litran satasella pintaan, eli ei kovin paha. En tiedä pitääkö laskea hyväksi vai huonoksi puoleksi se, että lähivuosina pääsemme varmaan mukaan yhteen jos toiseenkin muuttoon, lasten harrastusreissuista puhumattakaan…

Ei kommentteja: