maanantai 2. helmikuuta 2009

Kuinka määritellä joutilaisuus?

Kun ensimmäinen lapsi oli vaativassa alle kahden vuoden iässä, ja myöhemminkin, kun kahdesta lapsesta vanhempi oli uhmaikäinen ja NUOREMPI oli vaativassa alle kahden vuoden iässä, viikonloput eivät olleet houkuttelevia. Puolisolla oli useina viikonloppuina työhön liittyviä velvoitteita, ja alle kaksivuotias heräsi päivästä riippumatta aivan liian aikaisin. Noina vuosina heräsi maanantaihin huojentuneena – voi lähteä töihin tekemään omia hommiaan, syödä lounaansa rauhassa ja viedä lapset yhteiskunnan kasvatettavaksi (vai miten se kotiäitikeskustelu nyt menikään?).

Mutta ah miten ajat muuttuvat! Me on nukuttu jo yli vuosi vapaapäivinä kymmeneen! Nelivuotiaskaan ei enää herää aamulla herättämättä! (Tämä on tietenkin kyseenalainen etu, arkipäivinä.) Viikonlopun nautinnot ovat palanneet. Tärkeää tässä on se, että lapsetkin ymmärtävät arjen ja viikonlopun erot; mahdollisuuden levätä, olla jouten, tavata seurakuntalaisia ja muita ystäviä, harrastaa liikuntaa tai askartelua, katsoa ehkä elokuva tai pelata jotain. Vanhemmatkin ovat useimmiten molemmat kotona. Täytyy nyt nauttia tästä tilanteesta vielä muutama kuukausi. (Kun on talvikin – kesällähän talonomistaja joutuu tai saa viikonloppuna kääntää kompostia, leikata nurmikkoa ja remontoida saunakammaria.) Menneenä viikonloppuna tehtiin muun muassa seuraavia maailmaa mullistavia joutilaisuus -tekemisiä:

- Ensin saatiin purettua viikon aikana kertyneet agressiot ja väsymykset tyypillisellä kaikki-kaikkia-vastaan kitinällä ja riitelyllä (onko perheitä, joissa ei tarvita tämänkaltaista purkautumista noin viikon välein? Minua lähinnä pelottaa ajatella mitä ennen pitkää tapahtuisi, jos esim. lapset eivät saisi purkaa paineitaan säännöllisesti toisiinsa ja vanhempiin.)
- Teroitettiin kaikki puukynät ja lajiteltiin ne koteloihinsa
- Katsottiin vuokrattuna Wall-e ja tykättiin siitä kaikki
- Leivottiin jotain, joka saattoi olla Runebergin torttua mutta saattoi olla jotain muutakin, leivottiin myös naan-leipää.
- Luettiin, piirrettiin, luisteltiin, pestiin pyykkiä
- Lämmitettiin pihasauna ja käytiin saunassa

…ja koko ajan tuntui ihanan joutilaalta!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Iltapäivänokoset on kivat.

Picea kirjoitti...

Minä menen iltapäivänokosista ihan väsyneeksi ja kiukkuiseksi koko loppupäiväksi... Mutta monet väittävät virkistäviksi ja sanovat niiden olevan just sitä mitä viikonloppuisin kaipaa.