Höeg, Peter. Lumen taju. Monien alalla olevien suosikki. Kirjana vetävä, Smillan hahmoon helppo koettaa samaistua. Lumi, jää ja jäätiköt kuvattu hienosti ja oikein. Loppu on höegmäiseen tyyliin ihan jostain toisesta kirjasta.
Raittila, Hannu. Canal Grande. Suomalaista osaamista vesirakentamisessa ja vesien tutkimuksessa viedään väkisin Venetsiaan. Kaiken muun karnevalismin vierellä kulkee insinööri, joka kiivaasti suunnittelee mittauskampanjan, mittaa ja laskee. Ja kas, jää saapuu myös Venetsiaan.
Lensu, Mikko. Varatohtori Virta –sarja. Tämähän on kepeää lastenkirjallisuutta, mutta hahmoina ovat meri- ja jäätikkötutkijat, moottorikelkat ja –kairat, jääkarhut, sukellukset, tutkimusalukset. Ja kirjoittaja taatusti on kokenut monet kirjoissa kärjistetystä ja vitsiksi väännetyistä asioista.
Kokko, Yrjö. Lappi-kirjat (Laulujoutsen, Neljän tuulen tie, Sudenhampainen kaulanauha jne.). Ovat olleet herättämässä ja vahvistamassa ihailua pohjoista kohtaan ja antamassa kokemusperäistä tietoa siitä, millaista siellä ennen oli asua, liikkua ja elää.
Ja tietenkin Jules Vernen liki koko tuotanto; kaikki missä mennään maan keskipisteeseen, kuljetaan koiravaljakolla Arktikassa, etsitään tutkimusmatkalla kadonnutta isää tai sukelletaan meren pohjiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti