B-luokan scifi –kirjallisuutta (ja C)

Kaiken kevätjärjestyksen ja vauvahössäyksen ja artikkelinkirjoituksen (eikö ne kaksi artikkelia ole vieläkään valmiit?!?) ohessa lukuharrastus on ollut vähän vaisua. Ja jos määrää ei ole ollut, niin ei juuri laatuakaan. Kirjastosta tarttui mukaan Isaac Asimovin ”klassiset Imperiumi- ja Robotti-sarjat yhdistävä” Robotit ja imperiumi. Linkin takana oleva arvostelu sanoo kaiken oleellisen. Scifi –hömppää, mutta eihän telkkaristakaan aina katsota vakavahenkisiä dokumentteja. Ja kirjojen lukemisesta ei vielä tarvitse maksaa mediamaksuja tai lukemislupamaksuja!

Seitsenvuotias on lainannut koulun kirjastokäynneillä Jude Watsonin kirjoittamia Jeditehtävä –pikkukirjoja. Star Wars –juttuja siis, iltalukemiseksi. Nuori mies ei itse vielä jaksa lukea kuvatonta ”oikeaa” tekstiä kovinkaan pitkään, eli olemme puolison kanssa suurin piirtein vuoroilloin kahlanneet kirjoja läpi ääneen lukien. Alkuun olin hyvin ennakkoluuloinen, en niinkään kirjojen sisällön vaan laadun suhteen. Mutta kas! Nehän ovat ihan oikeita kirjoja – kieli on hyvää, samoin käännös, juoni on meille kaikille liian monimutkainen, eivätkä edes henkilöhahmot ole aivan paperinohuita. Hyvä Jude!

Onneksi kaiken B- ja C-luokan kirjallisuuden ohessa viisivuotiaalle tulee luettua Janoschin parhainta A-luokkaa olevia Pikku Karhu ja Pikku Tiikeri –tarinoita. Tiikeri on välillä uskomattoman ärsyttävä, mutta niinhän me kaikki, niinhän me kaikki…