keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Kuvakirja-asiaa

Iltalukemisista siis. Kymmenvuotias ei enää tule kiinni kylkeen kuuntelemaan iltasatua, mutta onneksi viisi- ja seitsenvuotiaat tulevat. Vaikka seitsenvuotias tosiaan mielellään kuuntelisi ilta illan perään Star Wars –tarinoita, ns. nuoremmalle lukijakunnalle suunnatut kirjatkin huvittavat ja hellyttävät. Kun niitä voi kuunnella pikkuveljen varjolla (enhän mä muuten). Seitsenvuotias miehenalku jos kuka tarvitsee hellytystä.

Jatkuvasti suosikkilistallamme ovat Crockett Johnsonin Valtteri ja violetti väriliitu (yksinkertainen ja hyvin toteutettu idea maailmaansa piirtävästä pojasta), Malachy Doylen ja Paul Hessin Eikunkeikkulan linna (sanaväännöksiä ja upea värikäs kuvitus) ja alkuperäiset Rasmus Nalle –sarjakuvat. Ja jossain aiemmassa postauksessa olen maininnutkin Sven Nordqvistin Hatun jäljillä, joka on ehkä kaikkien aikojen kuvakirjasuosikkini.

Rasmus Nalle –sarjaa olemme keränneet itsellemme, ja meiltä puuttuu enää muutama. Tylsänä hetkenä voi etsiä kaikki meillä jo olevat osat lattialle kasaan, ja koettaa järjestää ne kronologisesti. Sarjan sisällähän on ikään kuin aikajatkumo. Jotkut kirjoista ovat suoraa jatkoa toisilleen; toisten sijoittumisen aikajanalle voi päätellä siitä, minkä värinen laiva kulloinkin on tai mitä lisäyksiä tai korjauksia siihen on tehty. Tai onko Kallella saappaat jalassa (ne saatiin osassa Rasmus Nalle vuoristokiipeilijänä) tai onko Kassu porukassa mukana (tulkintani mukaan hän ilmestyi porukkaan osassa Rasmus Nalle Robinson Crusoen saarella ja jäi sitten jonkun maan kuninkaaksi osassa Rasmus Nalle satulinnassa). Tästä aiheesta voi sitten vanhoilla päivillään kirjoittaa kirjallisuustieteen väitöskirjan.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hei, onpa hauska jakaa ihastuksesi Nordqvistin "Hatun jäljillä" -kirjaan.

Muistan kun aikoinani 1990-luvun alussa luin sitä omille pojilleni ja viimeisillä sivuilla oli aina kyyneleet silmissä. Hieno, kaunis ja iso tarina ihmisen elämästä. Kaunis tarina ja kaunis kuvitus.

Lukukokemuksena se oli aina matka omaan elämään, lapsuusmaisemiin. Lukiessa sai käydä myös arvokeskustelun itsesä kanssa.

Linkkisi myötä ymmärsin, että kirjasta on otettu uusintapainos.

Kiitos tästä vinkistä. Aurinkoisin terveisin, Valtteri M.