maanantai 10. elokuuta 2009

Dinosaurus Ben ja kysymysten kilometrit

Päästiin liikkeelle ja kaikki pysyivät terveinä koko reissun eikä kotikaan odottanut palaneena tai veden vallassa. Muutenkin oli ihan kivaa.

Ajoimme tiistai-iltana Savoon ja jatkoimme keskiviikkoaamuna mummu mukana pohjoiseen. Ajoimme "keskitietä" eli läpi niinkin eloisten paikkakuntien kuin Vaala ja Pudasjärvi. Pysähdyimme pitkästä aikaa Ranualla ja katselimme eläimiä eläinpuistossa. Useimmat nukkuivat eivätkä näyttäneet häiriintyvän meistä (sikäli kuin olivat edes näkyvillä). Vauvan kanssa on tietenkin pysähdyttävä tarpeen tullen, mutta aika sutjakkaasti päästiin kuitenkin perille.

Nelisen päivää oltiin sitten Rovaniemen entisessä maalaiskunnassa isän tekemässä hirsimökissä. Lämmintä piisasi. Lapset kävivät kahtena päivänä läheisessä koskisessa joessa kahlaamassa kiveltä kivelle, leikkivät kivillä ja kävyillä (ihan oikeesti!) ja tietenkin tapella nujasivat aina välillä. Aikuiset viettivät hekin lomaa saunoen ja syöden ja nukkuen ja rupatellen keskenään. Puoliso kaatoi pieniä koivuja aina kun silmä vältti.

Pohjoisessa on ihana olla, olen ollut Lapissa vanhempieni mukana kesäisin yksivuotiaasta asti (isällä oli Lapissa paljon tuttuja paikkoja niiltä ajoilta, kun hän teki siellä metsätöitä. Leiriydyimme siis luonnonjokirantoihin ja kiersimme lakkasoita) ja nyt oman perheen kanssa joko kesäisin tai talvisin vuosittain, työn tai sukulaisten takia lähinnä. Mökki ei ole ihan tarpeeksi pohjoisessa, mutta sen sijainnissa on ihana vapauden tunne. Nelostie kulkee läheltä, ja sitä mennen olisi parissa tunnissa Vuotsossa ja parissa lisää Inarissa. Kunhan lapset kasvavat, päästään kiertämään paikkoja siis laajemminkin.

Takaisin tullessa ajettiin nelostietä suoraan kotiin ja mummu jäi vielä hetkeksi mökille. Pysähdyspaikaksi suosittelemme Kuivaniemen Merihelmi -huoltsikkaa (lähellä vanhoja Kalottimajoja), jolla on aivan ihana uimaranta. Aaltojen kuvioima hiekkapohja ja Perämereltä saapuvia aaltoja.

Autoradiossa soi hiukan liian monesti kokoelmalevy Omituisten otusten kerho, jolta jäi päähän soimaan etenkin Tyrannosaurus Rex. Sen kertosäe menee "Dinosaurusten ja lentoliskojen maa on mennyt vuotta kuuskytäviismiljoonaa". Kuulin pitkään että Dinosaurus, Ben, ja lentoliskojen maa. Jaa jaa.

Viisivuotias ehtii muuten kysyä monta kysymystä tuollaisen matkan aikana.

Ei kommentteja: