maanantai 14. kesäkuuta 2010

Mökkiviikolta

Takana viikko Pohjois-Karjalassa järven rannalla. Kuulostaapa Suomi-idylliseltä! Puoliso oli siis opettamassa jollakin kurssilla Joensuussa, ja hänen majoituksensa maksettiin. Saimme ilmaisen mökkiloman koko lössi (ensimmäinen perheen yhteinen tällainen mökkiloma meille). Tässä järjestelyssä oli ainoastaan se vika, että emme nähneet perheen päätä kuin päivittäin hetken ennen nukkumaan menoa…

Maalla asuneena ja sähköttömään kuivan maan mökkiin tottuneena tällainen täysin mukavuuksin varustettu talo rannalla ei ole ”mökki”, mutta menköön. Lapsilauman kanssa oli helppo asua ja ainahan sauna ja järvi –yhdistelmä on nautinto. (Vaikka ilma olisikin kolea ja järvi järkyn kylmä.)

Lapsilla meni pari päivää lomaan tottuessa ja toisilleen rähistessä, mutta sitten yhteinen dynamiikka alkoi löytyä paremmin. Uivat minkä tarkenivat. Soutelivat, aina kun joudin rantaan vahtimaan. (Myös kuusivuotias souti. Minä en ole vesi-ihmisiä. Veneessä huolestuttaa, ja alan kaivata tukevalle maalle.) Yhtenä päivänä ajoimme Joensuuhun syömään jäätelöä ja käymään kahdessa museossa. Bunkkerimuseossa pääsee tutustumaan Salpalinjan rakenteisiin, tosi kiinnostava oli. Ja Pohjois-Karjalan museosta en osaa sanoa mitään, sillä juutuimme alakerran Mukulakadulle sulkemisaikaan saakka. Mukulakatua suosittelen kaikille perheille, joilla on yli yksivuotiaita lapsia. ”Kadulla” on minitaloja, kalastusalus, laiturit, tsaarin hovi ja mitä vielä, ja taloissa ja kahvilassa ja satamakonttorissa saa leikkiä ja on leikkirahaa ja rooliasuja ja käsinukkeja ja sen sellaista.

Tulimme lauantaina illalla, ja eilen 9-vuotias ehti mukaan Jyväskylä Cupin (poikien jalkapalloturnaus) peleihin. Pelasi maalissa siinä pelissä, joka päättyi 1-1 ja kentällä siinä pelissä, jonka hävisivät 5-0. Kaiken kaikkiaan turnaus meni joukkueelta mukavasti ja pelaaminen maistui hyvältä. Olen edelleen onnellinen ja ylpeä joukkueen valmentajista, jotka eivät huuda mutta ovat napakoita. Elämähän on nyt kaikin puolin jalkapallon sävyttämää, TV voi olla auki iltapäivästä yöhön ja sieltä tulee mukavan tyynnyttävää afrikkalaistorvien surinaa ja kiinnostavien joukkueiden tylsää pelailua.

Viikonlopun täydensivät samaisen 9-vuotiaan kaverisynttärit. Olivat harvinaisen rauhalliset, sillä mökki- ja juhlamenot olivat harventaneet synttäreille tulijoiden rivejä niin, että haimme naapurista vielä yhden kuusivuotiaan mukaan kakkua ja karkkia syömään.

Nyt alkaa kolme ja puoli viikkoa sellaista kesäaikaa, että puoliso on vielä töissä ja me muut kotosalla. Joitakin pikkureissuja on suunnitteilla koko porukalla viikonloppuisin, mutta muuten tavoitteena on rauhoitella elämää kotona, retkeillä polkupyörällä lähikohteissa ja uida sään mukaan. Ja alkaa remontoida autotallin ulkoverhousta. Hiukan lämpimämpää ja hiukan vähemmän sateista tilauksessa.

Ei kommentteja: