Mummu on meillä. Mukavaa. Mummu lämmittää uunia kun olemme poissa, pyyhkii pölyjä ja ottaa koulusta tulevat vastaan ja antaa välipalaa ja kuuntelevan korvan. Mukavaa. Ja sekin on mukavaa, että äitini on itsenäinen ja itsenäisyydestään tykkäävä hahmo – hän käy meillä aika harvoin mutta omasta halustaan, ja silloin meille ei tule edes huono omatunto siivoamisista ja lasten kaitsemisista. Illalla pääsemme ehkä peräti puolison kanssa ulos syömään. Toinen vaihtoehto oli mennä viemään romuja kaatopaikalle. Niin tai näin, yhteinen aika on sekin mukavaa. Ja kortilla. Viikonloppuna osa meistä vie mummun kotiin ja tuo samalla lastillisen lisää polttopuita.
Töissä on väkerrettävä tutkimustuloksiaan outoon muotoon: 1.2 metriä korkeaksi ja 1.8 metriä leveäksi posteriksi. Se on aika iso. Mutta ei sitä voi ahtaa täyteen, ei tekstiä ainakaan, ja asettelun ja värimaailman olisi hyvä olla miellyttävä. Hmm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti