keskiviikko 23.2.
Herättiin varhain ja oltiin työmaalla jo 6.30. Töitä tehtiin kuusi tuntia. Tytöt jaksoivat upeasti. Roskia keräsivät ja tiilien kanssa auttoivat. Tytöt ehtivät myös kuvaamaan eläimiä ja lapsia (lapsista lähtee hyvä ääni kun heille näyttää ottamansa kuvan) ja vierailemaan toisessa paikallisessa koulussa muutaman aikuisen keralla. Ei ollut seiniä siinä koulussa, mutta katto oli.
Rakennuksella siirrettiin aamulla kosolti tiiliä, ja aamupäivällä muurattiin klinikkaosan seiniä. Kolme kerrosta jo/vasta valmiina. "Vajaamuurarit" tekevät suurella innolla mutta ilman ammattitaitoa. Valmista syntyy hitaasti mutta jälki on huonoa. Toisaalla rakennettiin edelleen kompostoivaa vessaa ja toisaalla tornia vesisäiliölle. Sairaalapuolella alettiin lattian valu ja siihen liittyvät putkien upotukset ja maansiirrot. Ihan hyvältä näyttää.
Roskavalistusta jatkettiin ja myös taputeltiin olalle punapaitaista Filipiä (toivottavasti Filip ei koskaan vaihda paitaansa! En tunnista häntä muun värisessä paidassa!) paikkojen pitämisestä puhtaana.
Herkkähipiäiset valkoihoiset karkasivat työmaalta puolen päivän jälkeen. Alkoi olla aika kuuma (jonain päivänä aurinkoon jätetty mittari näytti yli +45 astetta, varjossa oli ainakin +33).
Olemme voineet hyvin. Käsihygieniasta on koetettu pitää huolta ja olemme syöneet pääosin oman porukan laittamaan ruokaa. Juotu pullovettä. Ruoka keittiöllämme on ollut erinomaista. Tänään jamssia (perunamainen), tämänpäiväistä, eilistä ja toissapäiväistä kastiketta (etenkin eilinen linssiversio oli hirmu hyvää) - huomista ei kuulemma vielä oltu tehty - ja ihanan ihanaa mangoa.
Sopeutuminen kuumaan on sujunut yllättävän nopeasti. Ekat pari päivää elimistö oli kovilla yli 60 asteen lämpötilanmuutoksen kanssa, mutta nyt alkaa löytyä jo sopiva rytmi jolla jaksaa koko päivän. Esim. ekana yönä ilmastoinnin piti olla asennossa +21 astetta ja silti oli kamalan hiki ja huono olo. Jo tokana riitti +25, ja koko laite sammutettiin ammuyöstä kun alkoi olla niin viileää. Myös palvelujen arvaamattomuutta pitää heti selviönä. Välillä ei tule vesi (ainakaan paineella) , välillä ei pelaa sähköt (no light), tai ainakaan ilmastointi.
Illalla naputettiin koneelle muistiinpanoja oleskelutilassa, jotkut koettivat lukea sähköpostejaan tms ja sellainenkin hetki oli kun rakennusmestari esitteli klinikan pohjapiirustusta tyttärelle hyvin tarkkaan ja yksityiskohtaisesti eri ratkaisuja perustellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti