Pääsiäinen meni mummun luona auringossa paistatellessa. Oli rentouttavaa. Vanhimmainen oli yhden yön ja kaksi päivää serkkuni perheen emolehmätilalla piikomassa. Valitettavasti yhtään vasikkaa ei syntynyt, mutta pihattoa oli pesty,korvamerkkien laittoa opeteltu ja talon töissä mukana oltu. Olen asiasta onnellinen. Itse en ole koskaan ollut innostunut maatöistä ja eläimet lähinnä pelottavat, mutta tiedän tyttären hyrisevän tyytyväisyydestä tuollaisessa hommassa.
Ja onhan se terapeuttistakin teini-ikää lähestyvälle. Olla tasaveroisena ja työtä tekevänä, eikä tarvitse ärsyyntyä omasta perheestä ja arjen/kodin velvoitteista. Hermot tuntuivat olevan välillä kireällä lomankin aikana. Siksi vasikkapiilojen rakentamisen kuvailu tuli hiukan haikealla äänellä.
Vasikkapiilot on tehty sen kokoisiksi, että emolehmät ei mahdu niihin. Vasikat voivat siis vetäytyä niihin olemaan omassa rauhassaan. Joskus vasikat nukkuvatkin niissä. Ei löydy ihmislapselle vasikkapiiloa, ei.
Tytär lukee Tarua Sormusten Herrasta. Hän on Morian kaivoksilla menossa ja sanoi kirjan muuttuneen kiinnostavaksi. Joo, jossain niillä paikkeilla se tapahtuu. Kun saattue joutuu hajaannukseen toisen kirjan lopussa, ollaankin jo tiukasti koukussa. Tytär myös analysoi että silleen jännästi ne kaikki saattueen jäsenet on silleen erilaisia.
Mitäs muuta. Heti Savosta palattua puoliso pakkasi yhden mukana olleista laukuista uudelleen ja lähti aamulla varhain Tanskaan kolmeksi päiväksi. Koetamme pitää lasten kanssa taas taloa pystyssä. Vapunalusviikolla siihen kuuluu kevyitä osa-aikatyöläisen työpäiviä, haravointia ja naamiaisasujen ompelemista alennusmyyntikankaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti