Nämä on nyt sellaisia tällä välin tapahtunutta -postauksia.
Työvuorot tehty, kotiin saatu ajettua edelleen upeissa syysilmoissa. Viikon ainoa sadeilta oli se, kun menimme puolison siskon kanssa mökille yöksi. Yhtäkkiä ilta muuttui sysipimeäksi ja pilvet roikkuivat suunnilleen auton katon korkeudella. Vain yksi salama nähtiin Lapin kesän komeimmasta myräkästä.
Sähköpostissa etenevä synnytys-case on loppusuoralla ja se tosielämän synnytys-case kesti sekin pitkään mutta päättyi sentään onnellisesti syntymään. Nyt pitää malttaa mielensä eikä tuppautua vierailulle liian aikaisin. Muistan kyllä miltä ne ekat päivät (viikot) tuntuvat, kun kaikki elämän palikat liikahtelevat kuitenkin ennalta-arvaamattomasti ja yhtäkkiä ruokalautasellisen syöminen muuttuu haastavaksi, suunnittelemista vaativaksi operaatioksi.
Kotona olivat laittaneet meille uudet roska-astiat. Ei saa nauraa, tämä on oikeasti merkittävä parannus viisi vuotta väliaikaisena olleisiin sankoihin joihin laitettiin seka- ja biojätteet. Nyt on sellainen cool vedettävä roskakärry kaapissa, kuinka luksusta! Ja biojätesanko muunnettiin ongelmajätesangoksi ja sekajätesanko lasi- ja metallipurkkisangoksi. Siistiä!
Lapsilla on syksymeininki eli paljon kaikkea harrastavat. Vanhimmainen puhui itsensä käymään entistä säännöllisemmin seinäkiipeilyssäkin, mutta se on helppoa kun paikka on niin lähellä ettei kyytejä tarvita. 12-vuotias tasapainoilee edelleen yleisurheilun ja futiksen kanssa - yleisurheilua olisi tarkoitus painottaa tänä vuonna hiukan enemmän nyt kun molemmat lajit siirtyvät vähitellen sisälle. 9-vuotias ottaa futiksensa edelleen pieninä annoksina, kerran viikossa, mutta aikoo mennä silloin tällöin isosiskon kanssa partiohenkisesti leipomaan ja retkeilemään. Ihan niin kuin olisi mielessä jo ensi kesän leiri, jonne ei pääse jos ei ollenkaan ole toiminnassa mukana vuoden aikana. Nuorimmainenkin pääsee syksyn aikana pienimpien nassikoiden yleisurheilukerhoon. On helppo sanoa että 4-vuotias ei tarvitse mitään harrastuksia, ennen kuin on kuunnellut yli vuoden sitä narinaa että miksi minäkin en voisi mennä tuonne mukaan juoksemaan ja hyppäämään (vaikka nollavuotiaasta asti toki on ollut epävirallisesti mukana kaikissa noissa juoksu- ja hyppypaikoissa touhuamassa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti