Sunnuntai yksikseni töissä, sitten vielä pari yövuoroa ja sitten kotiin pakkaamaan Hollannin reissua varten. Työvuorot käyvät vähiin, eli pitää täytellä ja allekirjoittaa jo valmiiksi kaikenlaisia tuntilomakkeita ja työajanseurantoja.
Vapaa-aikakin tulee laskettua tuntien tarkkuudella - varmuudella on aika paha sanoa, milloin taas pääsee pohjoiseen. Ainakaan niin, että on henkilökohtaista vapaa-aikaa. Eilisen olin kokonaan vapaa, ja sen autuuden käytin mm. ajelemalla 200km lenkin Unarin ja Sodankylän tienoilla. Tässä on ollut menossa sellainen lapsuuden ihanien rantojen metsästely, mutta Unarista en sellaista löytänyt (vaikka ihan äsken alle 5-vuotiaana muistan pataroineeni täydellisellä hiekkarannalla). Seutu on siitä huolimatta kaunista ja historiansakin puolesta mielenkiintoista. Tiesittekö että perinteinen Lapin ja lannan raja kulki Unarinjärvellä?
Tästä illasta on huomisiltaan asti 24h vapaata. Ei kai tarvitse kiinnittää huomiota siihen tosiasiaan, että nukkuakin täytyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti