Tehän tiedätte, että kun varaa perjantain sille että tekee kirjoitustöitä kaikessa rauhassa keittiönpöydän ääressä, niin se on juuri se päivä kun yläkoululainen saa äkillisen kouluunlähtökriisin, auto pitää viedä yllättäen huoltoon ja gerbiili eläinlääkäriin.
Ensin ajattelin, että olipa hyvä kun ei ollut mitään ns. tärkeää tälle päivälle sovittuna.
Sitten ajattelin, että jos olisi kaikki päivät buukattu jo etukäteen omilla tärkeillä menoillaan, ehkä näitä pieniä kotoisia kriisejä ei tulisi koskaan. Tai ainakaan niitä ei huomaisi tai joutuisi hoitamaan.
Sitten ajattelin, että meneehän se elämä näinkin. Ihan oma ja omannäköinen elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti