Onhan sitä kesää vielä jäljellä... vaikka kuinka kauan... mutta miten joku osa minussa alkaa tähän aikaan päivystyskesää jo ärtyä siitä että
a) aurinko LASKEE YLIHUOMENNA klo 0.57. Ei auringon kuulu laskea.
b) muuttolintujen määrää ennustetaan jo SYYSMUUTON nimissä.
Tavallaan se ei auta, että useimmissa viimeaikaisista päivystysvuoroista sääkartoilla on ollut hallaa vähintään jollakin paikkakunnalla, ja lämpötilat pyörineet pohjoisessa kymmenen asteen hujakoilla. Tuntuu että kesä loppuu ennen kuin se on alkanutkaan.
Mutta tämähän on tätä suomalaisen luonnon vuodenaikahuijausta, tuttua jo talvelta! Joulua vietetään ja pimeydestä masennutaan ENNEN kuin talvi kunnolla alkaa. Sitten vasta pidetään pakkasia, luodaan lunta, hiihdetään ja muuta. Ehkä pitäisi tässä iässä oppia siirtämään sama asenne kesään. Valosta voi huumaantua ja kesää juhlistaa ensin, ja ottaa sen varsinaisen kesän lämpöineen ja kesätekemisineen sitten.
(Mutta kun AURINKO LASKEE!)
(Eikä tunteeseen auta se, että tiedän tämän olevan viimeinen
päivystyskesäni. Päätös on tehty tietoisesti ja helpottaa tietää että
ensi kesänä ei tarvitse ajaa jatkuvasti tuhansia kilometrejä ja valvoa
liikaa. Mutta silti tieto aiheuttaa haikeutta ja muutosvastarintaa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti