maanantai 8. tammikuuta 2018

Kömmimme peiton alta

Reilut kaksi viikkoa nukuttu pitkään, valvottu pitkään, syöty paljon, oltu paljon samojen seinien sisässä. Ehkä hyväkin, että arki hiljalleen alkaa? Sitä ei tosin tuntunut klo 6:50, kun herätykset alkoivat soimaan.

Joulu rauhoitti ja toi iloa: lohta, Lapista ostettuja lihamaistiaisia, Big Bang Theory ja Sillan uusi kausi, suklaata, joulukuusi.

Huono vuorokausirytmi, iltapäivälle nukkuvat teinit ja liian vähäinen määrä raitista ilmaa myös nosti ärtymystä pintaan. Ja ajatuksen, että kun kaikki omat ovat teinejä, tarvitsemme varmaan joitakin varalapsia tai tukiperhetoimintaa - muuten lomat ja juhlapyhät tuntuvat merkityksettömiltä.

Lepääminen on ehkä ladannut akkuja koulua ja liikuntaharrastuksia kohtaan (lapsilla) ja työn taas aloittamista kohtaan (itsellä). Sukua on nähty. Äidin luona on oltu loppiasen tienoo. Uudenvuoden juhlintaan on osallistuttu kotikadulla (ihmeellistä olla kaupungissa uutta vuotta!). Nuorimmainen on oppinut luisteluhiihdon ja uskaltaa lähteä yksin hiihtämään.

Ei kommentteja: