Mietitään raastaisiko 5-7 porkkanaa käsin (rankkaa) vai veivistä pyöritettävällä koneella (paljon tiskiä). Raastetaan ja ollaan tyytymättömiä tehtyyn valintaan. Mietitään pilkkoisiko sipulin käsin (vaivalloista) vai tupperwaren kätsyllä leikkurikipolla (tiskiä). Pilkotaan, ja ollaan taas tyytymättömiä. Sekoitetaan porkkana ja sipuli kipossa oliiviöljyyn ja levitetään epätasaisesti leivinpaperille pellille. Laitetaan 240-asteiseen uuniin paahtumaan noin 20-25 minuutin ajaksi.
Tehdään soossi. Mitataan suurpiirteisesti kattilaan 250ml paseerattua tomaattia. Kauhistellaan reseptiä ja neljän valkosipulinkynnen sijaan silputaan sekaan yksi. Fariinisokeri on ihan kivikovaa! Hakataan siitä noin 3/4 -desin verran palasia ja sekoitetaan kuumenevaan kastikkeeseen. Pari ruokalusikkaa valkoviinietikkaa ja soijakastiketta. Vähän suolaa ja pippuria. Savupaprikaa. Mitä ihmeen chilihiutaleita?? Laitetaan chilijauhetta. Ja mitä ihmettä on tämä liquid smoke?? Pannaan vähän jääkaapista löytynyttä savuista barbecuekastiketta. Meniköhän liikaa? Kun soossi alkaa hiljalleen kiehua, muistetaan käännellä uunissa olevaa porkkanaraastetta. Hyvältä näyttää.
Jätetään soossi kuplimaan ja porkkana paahtumaan. Vetäydytään vaikkapa facebookin ihmeelliseen maailmaan. Kello soittaa porkkanoiden olevan kohta valmiita. Mutta ei ne ole. Eivät ole yhtään rapeaksi paahtuneita. Jäädään istumaan uunin eteen että porkkanat eivät palaisi. Selataan puhelinta tai kirjoitetaan muistilistaa tai jotain. Vilkuillaan uuniin. Hyvin paahtuvat, mutta eivät ole vielä valmiita. Jatketaan tätä muutaman minuutin ajan. Sitten keskitetään huomio ehkä minuutiksi johonkin tärkeään, vaikka nettihesarin juttuun. Ja sittenhän porkkanaraaste onkin jo muuttunut pikimustaksi karstaksi! No nyt se on valmis! Otetaan raaste uunista, manataan ja aletaan kaapia vähiten pilalle menneitä osia erilleen. Sekoitetaan ne kastikkeeseen. Annetaan tekeytyä ja jäähtyä hetken. Heitetään pahiten mustunut raaste biojätteeseen.
Käytetään vaikkapa hodarien täytteenä. On muuten hyvää! Olen tehnyt samalla kaavalla jo monta kertaa, ja kun se kerran on aina ollut hyvää, on ehkä löytynyt ruoka joka on mahdotonta pilata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti